Keltainen Lintu Unessay

Opi tuntemaan

Tällä sivulla esittelimme viime vuonna joka viikko kaksi uutta lintulajia, joita voi havaita kyseiseen aikaan vuodesta. Opettelemalla nämä lajit vuoden aikana tunnet vuoden lopussa 100 lintulajia. Kokeilepa, onnistutko havaitsemaan niin monta lintulajia tämän vuoden aikana (ks. lisää 100 lintulajia -haasteesta).

 

Viikko 10

20. LEHTOPÖLLÖ (kattuggla)

 

Ulkonäkö: Yleisväri harmaa tai punaruskea, hartioilla valkea täplärivi. Iso pää, sysimustat silmät.
Koko: Noin 40 cm, vähän varista pienempi.
Äänet: Yöllä kuuluva soidinääni aavemaisena värisevä ”huu hu-hu-hu-huuuu”, kutsuääni terävä ”ki-vitt”.Kuuntele.
Missä? Lounais-Suomessa yleisin pöllömme, Pirkanmaan pohjoispuolella harvinainen. Elää lehti- ja sekametsissä.
Muuta: Punaruskealla värimuodolla on vilkkaampi aineenvaihdunta. Tämä aiemmin harvinaisempi värimuoto on runsastunut talvien muututtua leudommiksi.

 

19. HELMIPÖLLÖ (pärluggla)

 

Ulkonäkö: Ruskeassa selkäpuolessa vaaleita helmimäisiä täpliä, vaalealla vatsapuolella harmaanruskeaa kuviointia. Iso pää, pistävän keltaiset silmät.
Koko: Noin 25 cm, vain räkätti- tai mustarastaan kokoinen.
Äänet: Yöllä kuuluvan puputussarjan rytmi voi vaihdella ”pupupupupu” tai ”pu-pu-pu-pu-pu”., kutsuääni kuiva tiuskiva ”tsji”. Kuuntele.
Missä? Monenlaisissa metsissä lähes koko maassa.
Muuta: Runsaus vaihtelee suuresti vuodesta toiseen myyrätilanteen mukaan.

 

Viikko 9

18. PALOKÄRKI (spillkråka)

Ulkonäkö: Hiilenmusta lukuun ottamatta päälaella olevaa punaista väriä; koiraalla koko päälaki punainen, naaraalla punaista vain päälaen takaosassa. Nokka ja silmä vaaleat.
Koko: Noin 45 cm, suurin tikkamme, suunnilleen variksen kokoinen.
Äänet: Valittava, melko nopea ”kui-kui-kui…” ja venyvä ”kryy”, rummutus kauas kuuluva konekiväärimäinen sarja. Kuuntele.
Missä? Ýleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Muuta: Palokärki kovertaa tavallisesti joka vuosi uuden pesäkolon ja on siten tärkeä pesänikkari isommille kolopesijöille.

 

17. MUSTARASTAS (koltrast)

Ulkonäkö: Koiraan höyhenpuku musta, nokka ja kapea silmärengas keltaiset, naaras pääosin lämpimänruskea. Melko pitkäpyrstöinen.
Koko: Noin 25 cm, räkättirastaan kokoinen.
Äänet: Laulaa erityisesti aamu- ja iltahämärissä. Rauhalliset huilumaiset säkeet päättyvät pehmeään liverrykseen. Kuuntele.
Missä? Yleinen Oulun korkeudelle saakka, pohjoisempana harvalukuinen.
Muuta: Mustarastas on Uudenmaan maakuntalintu, ja vuonna 2015 se valittiin Ruotsin kansallislinnuksi.

 

Viikko 8

16. HARMAALOKKI (gråtrut)

Ulkonäkö: Aikuisella linnulla harmaa selkä ja siivet ja siipien kärjissä mustaa, muuten valkoinen. Nokka tukeva ja keltainen, alanokassa punainen täplä. Jalat hailakanpunaiset tai keltaiset.
Koko: 55–60 cm, varista suurempi.
Äänet: Kuuluva kailotus ”kjau” ja nopeampi ”ga-ga-ga”. Kuuntele.
Missä? Yleinen lähes koko maassa merensaaristossa ja sisäjärvillä, Pohjois-Lapissa vain harvakseltaan.
Muuta: Harmaalokki pitää hallussaan Suomessa rengastettujen lintujen ikäennätystä. Kesäkuussa 1973 pesäpoikasena rengastettu lintu löytyi kuolleena lähes 33 vuotta myöhemmin huhtikuussa 2006.

 

15. TÖYHTÖTIAINEN (tofsmes)

Ulkonäkö: Päälaella selvä mustavalkoraidallinen kartiomainen töyhtö. Selkä ruskea, vatsa likaisenvalkoinen, kurkku musta.
Koko: 11–12 cm, sinitiaisen kokoinen.
Äänet: Korkea, pirteä ”tsirririririt” tai ”siii siii tsirririririt”. Kuuntele.
Missä? Havumetsissä Etelä-Suomesta pohjoiseen Perämeren pohjukan korkeudelle.
Muuta: Töyhtötiainen on paikkalintu ja liikkuu vähemmän kuin muut tiaisemme. Se poikkeaa kuitenkin talvella lähellä metsää olevilla ruokintapaikoilla.

 

Viikko 7

14. SINISORSA (gräsand)

Ulkonäkö: Koiraalla juhlapuvussa sinivihreä pää ja keltainen nokka, kapea valkoinen kauluri ja tummanruskea rinta. Naaras ruskeankirjava.
Koko: 50–60 cm, vähän varista suurempi.
Äänet: Ankkamainen rääpätys. Kuuntele.
Missä? Yleinen joka paikan sorsa koko maassa, talvella suurina parvina sorsien ruokintapaikoilla.
Muuta: Sinisorsa on kesyankan kantamuoto. Luonnossakin sinisorsilla näkee suhteellisen usein erilaisia värimuunnoksia.

 

13. FASAANI (fasan)

 

Ulkonäkö: Koiraalla laaja punainen alue pään sivulla, muuten kuparinruskean kirjava. Naaras hailakanruskea, täplikäs. Molemmilla hyvin pitkä poikkiraitainen pyrstö.
Koko: Pyrstö mukaan lukien 70–90 cm (josta pyrstön osuus noin puolet).
Äänet: Koiraalla kaksitavuinen käheä kiekaisu, jota seuraa siipien pärrytys. Kuuntele.
Missä? Lounais-Suomessa, istutettuna muuallakin. Alueelliset ja vuosien väliset erot voivat olla suuria.
Muuta: Fasaani on aasialainen laji, joka tuotiin Suomeen vasta vuonna 1901.

 

Viikko 6

12. VIHERPEIPPO (grönfink)

Ulkonäkö: Koiras yleisväriltään vihreä, naaras harmaanvihreä. Molemmilla on siipien etureunassa ja pyrstön reunoilla kirkkaankeltaista. Tukeva nokka.
Koko: Noin 15 cm, varpusen kokoinen.
Äänet: Laulu sointuva ”djydjydjy…”, jonka katkaisee välillä tyypillinen ryystäävä ”dsryyy”. Kuuntele.
Missä? Yleinen ja levinnyt jokseenkin koko maahan, suosii kulttuuriympäristöjä.
Muuta: Viherpeipon löytää usein ruusuistutuksissa syömässä ruusunkiulukoiden siemeniä.

 

11. KELTASIRKKU (gulsparv)

Ulkonäkö: Koiraalla runsaasti keltaista päässä ja vatsassa, naaras hailakamman kellanruskea. Pyrstön tyvellä laajemmin punaruskeaa väriä.
Koko: Noin 17 cm, vähän suurempi kuin talitiainen tai viherpeippo.
Äänet: Laulu yksinkertainen ”tsi-tsi-tsi-tsi-tsi-tsi-tsyyy”, kutsuääni kuiva ”tsip”. Kuuntele.
Missä? Yleinen lähes koko maassa (puuttuu Tunturi-Lapista) pellonreunoilla. Talvella liikkuu parvissa, erityisesti maaseudulla.
Muuta: Suosii ruokinnalla kauraa ja syö sitä mieluiten lyhteestä tai maasta.

 

Viikko 5

10. KESYKYYHKY (tamduva)

 

Ulkonäkö: Tavallisesti harmaankirjava, mutta väritys vaihtelee valkoisesta hailakan rusehtavaan. Siiven alapinnat hyvin vaaleat.
Koko: 30–35 cm, naakan kokoinen, varista pienempi.
Äänet: Kujertava tai kurnuttava, pehmeä ”krjuu krjuu”. Kuuntele.
Missä? Yleinen kaupungeissa ja suurimmissa asutuskeskuksissa, erityisesti Etelä-Suomessa. Pohjoisin kanta Inarissa.
Muuta: Polveutuu kalliokyyhkystä. Pesii rakennuksissa lähes ympäri vuoden.

 

9. KOSKIKARA (strömstare)

 

Ulkonäkö: Pääosin tummanruskea, mutta kurkku ja rinta laajalti valkoinen. Palleromainen ja melko lyhytpyrstöinen. Niiailee hermostuneen tuntuisesti ja sukeltaa kokonaan veteen.
Koko: Noin 20 cm, suunnilleen kottaraisen tai tilhen kokoinen.
Äänet: Kutsuääni voimakas ”tsrit”, laulu kireää visertelyä. Kuuntele.
Missä? Suomessa – pääosin Lapissa – pesii vain muutama sata paria. Talvella lajin voi nähdä koko maassa.
Muuta: Talvehtii virtaavien jokien ja purojen äärellä. Suomessa talvehtivat linnut tulevat pääosin Pohjois-Norjasta.

 

Viikko 4

8. VARPUNEN (gråsparv)

 

Ulkonäkö: Ruskean ja harmaan kirjava, tukeva. Vatsapuoli on harmaa ja selkä ruskeankirjava. Koiras on värikkäämpi: sillä on harmaa päälaki ja posket, silmän takana punaruskea alue sekä mustaa nokan ja silmän ympärillä sekä kurkussa (kesällä laajemmin kuin talvella). Nokka on tukeva.
Koko: Noin 15 cm, peipon ja viherpeipon kokoinen.
Äänet: Verkkainen silputus ”tsilp tsilp” tai ”tsrip tsrip”. Kuuntele.
Missä? Yleinen lähes koko maassa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Kanta taantunut kuitenkin noin puoleen 30 vuodessa.
Muuta: Parvet viihtyvät erityisesti tiheissä orapihlaja-aidoissa.

 

7. PIKKUVARPUNEN (pilfink)

 

Ulkonäkö: Muistuttaa varpusta, mutta päälaki on suklaanruskea, ja valkealla poskella on musta täplä. Koiras ja naaras ovat samannäköiset.
Koko: Noin 14 cm, vähän varpusta pienempi.
Äänet: Samantyyppistä silputusta kuin varpusella, mutta välillä nenäsointisempaa säksätystä ja sointuvampaa kutsuääntä. Lennossa kuiva ”tsäk”. Kuuntele.
Missä? Lähes koko maassa, yleinen Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella. Runsastunut voimakkaasti.
Muuta: Pesii mielellään vaakamalliseen pönttöön. Sellaisen voi helposti rakentaa itse.

 

Viikko 3

6. KÄPYTIKKA (större hackspett)

 

Ulkonäkö: Yleisväriltään mustavalkoinen, hartioilla on laaja valkoinen laikku. Alapuoli valkea, mutta pyrstön tyvellä laajalti kirkkaanpunainen alue. Koiraalla on lisäksi punainen laikku niskassa. Nokka pitkä ja voimakas.
Koko: Noin 25 cm, suunnilleen musta- tai räkättirastaan kokoinen.
Äänet: Kutsu- ja varoitusääni kuuluva ”gyk”. Lyhyt ja nopea rummutus kuuluu kauas. Kuuntele.
Missä? Yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Muuta: Yleisin tikkamme, tavallinen talviruokintapaikoilla.

 

5. HARMAAPÄÄTIKKA (gråspett)

 

Ulkonäkö: Vihreä selkä, harmaa pää ja vihreänharmaa vatsapuoli. Millään muulla Suomessa pesivällä tikalla ei ole vihreää väriä. Koiraalla on pieni punainen otsalaikku, naaraan (kuvassa) päälaki on kokonaan harmaa. Nokan tyvellä on musta viiksijuova.
Koko: Noin 30 cm, selvästi suurempi kuin käpytikka.
Äänet: Soidinhuuto muodostuu muutaman laskevan vihellyksen sarjasta, jota on helppo matkia viheltäen. Kuuntele.
Missä? Vankin kanta Lounais-Suomen lehtimetsissä, mutta leviää pohjoiseen, satunnaisesti Lapissa saakka.
Muuta: Harmaapäätikka on kesällä melko arka, mutta tulee talvella hanakasti rasvaruokinnalle.

 

Viikko 2

4. VARIS (kråka)

 

Ulkonäkö: Pää, kurkku rintaa myöten sekä siivet ja pyrstö mustat, muuten harmaa. Nokka jykevä.
Koko: Noin 45–50 cm (suurimpia varpuslintujamme), selvästi suurempi kuin naakka tai kesykyyhky.
Äänet: Venähtävä raakkuva, käheä ”kraa kraa”. Kuuntele.
Missä? Yleinen koko maassa monenlaisissa ympäristöissä.
Muuta: Suuri osa variksista muuttaa talveksi pois Suomesta, vaikka laji on talvellakin yleinen.

 

3. HARAKKA (skata)

 

Ulkonäkö: Mustavalkoinen, hyvin pitkäpyrstöinen. Höyhenpuvun musta väri voi kiiltää sinisen ja vihreän eri sävyissä.
Koko: 40–50 cm, mistä pyrstön osuus on noin puolet.
Äänet: Tavallisin ääni käheä naurahtava sarja. Kuuntele.
Missä? Koko maassa, pohjoisimmassa Suomessa harvinaisempi.
Muuta: Pysyttelee pienellä alueella ympäri vuoden. Suurin osa harakoista elää koko ikänsä alle 10 kilometrin sisällä synnyinpaikastaan.

 

Viikko 1

2. TALITIAINEN (talgoxe)

 

Ulkonäkö: Keltainen vatsa, jossa musta pystyjuova (koiraalla leveämpi kuin naaraalla), musta päälaki, valkeat posket ja vihertävä selkä, siivellä valkea juova.
Koko: 14–16 cm, sinitiaista suurempi, vähän varpusta pienempi.
Äänet: Tavallisin laulutyyppi “ti-tyy ti-tyy” tai yhä harvemmin kuuluva “titi-tyy”. Kuuntele.
Missä? Yleinen koko maassa (Lapissa laikuttaisesti) pihoilla, puistoissa ja metsissä.
Muuta: Talviruokintapaikkojen runsain laji.

 

1. SINITIAINEN (blåmes)

Ulkonäkö: Keltainen vatsa, sininen päälaki, niska, siivet (siivellä valkea juova) ja pyrstö. Valkeat posket ja vihertävä selkä. Tumma kurkkulappu ja silmän yli ulottuva juova.
Koko: 11–12 cm, talitiaista pienempi.
Äänet: Kevätlaulu korkea heleä “tii-tii-tililililili”, kutsuäänenä muun muassa “tsäsäsäsä”. Kuuntele.
Missä? Pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen saakka yleinen pihoilla sekä lehti- ja sekametsissä. Viihtyy syksyisin myös ruovikoissa.
Muuta: Koiras on hieman kirkkaamman värinen kuin naaras. Satakunnan maakuntalintu.

 

Viikko 50

100. PUNATULKKU (domherre)

Ulkonäkö: Vatsapuoli koiraalla punainen, naaraalla harmaanruskea.Selkäpuoli harmaa, pyrstön tyvellä valkoinen laikku. Mustaa siivillä, pyrstössä ja päälaella.
Koko: Noin 16 cm, suurempi kuin talitiainen, suunnilleen peipon kokoinen.
Äänet: Lyhyt, vaimea vihellys. Kuuntele.
Missä? Kuusivaltaisissa metsissä lähes koko maassa.
Muuta: Osittaismuuttaja, suuri osa jää meille talveksi, mutta osa muuttaa pois. Kymenlaakson maakuntalintu.

 

99. URPIAINEN (gråsiska)

Ulkonäkö: Yleisväri vaaleanharmaa tai ruskeanharmaa, viiruinen. Otsa punainen, koiraalla myös rinta punainen.
Koko: Noin 13 cm, pienempi kuin talitiainen, suurempi kuin sinitiainen.
Äänet: Sirisevä, pirteä silputus. Kuuntele.
Missä? Pesii Pohjois-Suomen metsissä. Muuttoaikoina ja talvella Etelä-Suomessa.
Muuta: Ruokailee talvella suurin parvin rikkaruohostoissa ja pelloilla ja käy myös ruokinnoilla. Määrät vaihtelevat vuodesta toiseen.

 

Viikko 49

98. NAAKKA (kaja)

Ulkonäkö: Osin tummanharmaa ja mustanharmaa. silmä lähes valkoinen.
Koko: Noin 33 cm, kesykyyhkyn kokoinen, pienempi kuin varis.
Äänet: Nenäsointinen ”kja-kjak” tai ”kjä-kjä”. Kuuntele.
Missä? Etelä- ja Länsi-Suomessa kylissä ja kaupungeissa.
Muuta: Pesii luonnonkoloihin, rakennusten onkaloihin tai voimalinjapylväiden tukirakenteisiin. Kokoontuu suuriin yöpymisparviin. Varsinais-Suomen maakuntalintu.

 

97. KORPPI (korp)

Ulkonäkö: Kiiltävänmusta. Hyvin järeä nokka. Lennossa kiilamainen pyrstö.
Koko: Noin 60–65 cm, suurempi kuin varis ja harmaalokki.
Äänet: Kovia karkeita ääniä, kuten ”kroo” tai ”korrp”. Kuuntele.
Missä? Koko Suomessa metsäseuduilla, erityisesti rauhallisilla erämaa-alueilla.
Muuta: Suomen suurin varpuslintu. Korpit ovat kokeissa osoittautuneet hyvin älykkäiksi linnuiksi.

 

Viikko 48

96. HÖMÖTIAINEN (talltita)

Ulkonäkö: Selkä harmaa, vatsa vaaleampi. Musta päälaki ja kurkkulappu, valkeat posket.
Koko: Noin 12–13 cm, vähän pienempi kuin talitiainen.
Äänet: Kutsuääni käheä ”ti-ti-tsää-tsää-tsää”. Kuuntele.
Missä? Koko maassa metsäalueilla, pohjoisimmassa Lapissa harvalukuinen.
Muuta: Vähentynyt voimakkaasti, ja luokitellaan siksi vaarantuneeksi. Ks. lisää muualla sivustossamme.

 

95. LAPINTIAINEN (lappmes)

Ulkonäkö: Päälaki suklaanruskea, selkä vaaleampi, kyljillä ruosteenruskeaa. Tumma kurkkulappu ja valkeat posket.
Koko: Noin 13–14 cm, suunnilleen hömötiaisen kokoinen.
Äänet: Kutsuääni samantyyppinen kuin hömötiaisella, mutta vaimeampi. Kuuntele.
Missä? Metsäalueilla Lapissa ja Perä-Pohjolassa.
Muuta: Paikkalintu, joka näyttäytyy harvoin pesimäalueen eteläpuolella. Joinakin syksyinä nuoria lintuja vaeltaa kuitenkin etelärannikkoa myöten.

 

Viikko 47

94. TEERI (orre)

Ulkonäkö: Kiiltävänmustalla koiraalla komea lyyran mallinen pyrstö ja valkeat siipijuovat, ruskeankirjavalla naaraalla lennossa vaalea siipijuova ja loivasti lovipäinen pyrstö.
Koko: Noin 40–55 cm, variksen kokoinen.
Äänet: Soitimella kujertavaa pulinaa ja suhinaa. Kuuntele.
Missä? Metsissä ja soilla koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta .Talvella koivikoissa.
Muuta: Keväällä koiraat kokoontuvat näyttävään ryhmäsoitimeen aukeille paikoille.

 

93. RIEKKO (dalripa)

Ulkonäkö: Talvella kokonaan valkoinen mustia pyrstösulkia lukuun ottamatta, kesällä siivet valkeat ja muuten punaruskea.
Koko: Noin 40 cm, pienempi kuin teeri.
Äänet: Nenäsointinen, naurava kaklatus. Kuuntele.
Missä? Soiden laitamilla ja tunturikoivikoissa maan pohjoispuoliskolla.
Muuta: Muiden metsäkanalintujen tavoin riekko yöpyy talvella – milloin mahdollista – kiepissä eli lumionkalossa. Peräpohjolan maakuntalintu.

 

Viikko 46

92. MERIKOTKA (havsörn)

Ulkonäkö: Leveät ja pitkät siivet, siipien kärjissä voimakkaat harittajat. Lyhyt kiilamainen pyrstö. Nuori lintu tumma, vanha vaaleampi ja valkopyrstöinen.
Koko: Noin 80–90 cm (siipiväli 2–2,4 m), suurin petolintumme.
Äänet: Yleensä hiljainen. Pesimäaikana kimittävä, palokärkimäinen ”kji kji kji”. Kuuntele.
Missä? Rannikkoalueella ja saaristossa sekä paikoin suurilla järvillä, muuttoaikoina koko maassa.
Muuta: Käy laiskana saalistajana haaskoilla ja perkuujätteillä. Syö myös merimetsoja niiden yhdyskunnissa. Ahvenanmaan maakuntalintu.

 

91. KANAHAUKKA (duvhök)

Ulkonäkö: Selkäpuoli harmaa (vanha) tai ruskea (nuori), vatsapuolella poikkijuovia (vanha) tai pitkittäisviirutusta (nuori). Lennossa leveät pyöreäpäiset siivet ja pitkä pyrstö.
Koko: Noin 50–60 cm (naaras suurempi kuin koiras, siipiväli 1–1,2 m), suurempi kuin varis.
Äänet: Voimakas, naakkamainen ”kja kja kja” lähinnä pesimäaikana. Kuuntele.
Missä? Havu- ja sekametsissä lähes koko maassa.
Muuta: Osa kanahaukoista on siirtynyt metsistä kaupunkipuistoihin saalistamaan muun muassa puluja ja lokkeja. Ks. lisää muualla sivustossamme.

 

Viikko 45

90. PUUKIIPIJÄ (trädkrypare)

Ulkonäkö: Selkäpuoli ruskea (maastoutuu hyvin puunrunkoa vasten), vatsapuoli valkea. Pitkä, kapea alaskaartuva nokka.
Koko: Noin 13 cm, pienempi kuin talitiainen.
Äänet: Laulu lyhyt ponnekas, vähän pajulintumainen säe. Kutsuääni korkea kirkas ”tiii”. Kuuntele.
Missä? Kuusivaltaisissa metsissä Etelä-Lapista etelään. Voi tulla talvella lintulaudalle.
Muuta: Kiipeää ruokaa etsiessään puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää sitten alemmas seuraavaan puuhun kiivetäkseen taas ylöspäin.

 

89. KUUKKELI (lavskrika)

Ulkonäkö: Pääosin synkänruskea, mutta vatsapuolella, siivillä ja pitkässä pyrstössä oranssinpunaista.
Koko: Noin 29 cm, suunnilleen ison rastaan kokoinen, pienempi kuin närhi.
Äänet: Usein äänetön, toisinaan hiljaista käheää jutustelua. Kuuntele.
Missä? Lapin ja Kainuun metsäseuduilla, etelämpänä paikoittain harvalukuisena.
Muuta: Tulee usein pelottomana leiripaikoille ja metsäkämpille. Kainuun maakuntalintu. Ks. lisää muualla sivustossamme.

 

Viikko 44

88. VARPUSPÖLLÖ (sparvuggla)

Ulkonäkö: Typäkkä ja lyhytpyrstöinen. Pieni pää, pistävänkeltaiset silmät. Vatsapuolen pohjaväri valkea, selkäpuolen ruskea.
Koko: Noin 17 cm, pienin pöllömme, pienempi kuin kottarainen.
Äänet: Soidinääni yksitoikkoinen harva vihellyssarja. Kuuntele.
Missä? Kuusivaltaisissa metsissä Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjois-Suomessa harvinainen.
Muuta: Tulee talvella myös pihoihin, varastoi myyriä ja pikkulintuja luonnonkoloon tai kottaraispönttöön.

 

87. HIIRIPÖLLÖ (hökuggla)

Ulkonäkö: Pitkäpyrstöinen ja lennossa haukkamainen. Vaalea vatsa poikkijuovainen, selkäpuoli ruskea, hartioilla vaalea laikku. Silmät keltaiset.
Koko: Noin 40 cm, lehtopöllön kokoinen, vähän pienempi kuin varis.
Äänet: Soidinääni nopea, pulppuileva puputus. Kuuntele.
Missä? Harvakseltaan Pohjois-Suomessa, satunnaisesti Etelä-Suomessa. Kanta vaihtelee pikkunisäkästilanteen mukaan.
Muuta: Vaeltaa epäsäännöllisesti etelään. Päiväaktiivinen, päivystää peltoaukeilla ja metsien reunoilla.

 

Viikko 43

86. ISOKOSKELO (storskrake)

Ulkonäkö: Juhlapukuisella koiraalla tumma pää ja selkä, muuten vaalea. Naaras harmahtava, ruskea pää. Molemmilla kapea pitkä punertava nokka.
Koko: 60–65 cm, suurempi kuin sinisorsa.
Äänet: Lentoääni löysä ”prää prää prää”. Kuuntele.
Missä? Koko maassa saaristossa, rannikolla ja karuilla järvillä.
Muuta: Syö kalaa ja muita vedeneläviä. Syksyllä ja talvella isot parvet voivat kalastaa ryhmässä ajamalla kaloja edellään. Ks. lisää muualla sivustossamme.

 

85. TUKKASOTKA (vigg)

Ulkonäkö: Juhlapukuisella koiraalla valkeat kupeet ja muuten musta, päässä töyhtö. Naaras tummanruskea.
Koko: Noin 45 cm, telkän kokoinen.
Äänet: Naaraan ääni rääpättävä narskutus. Kuuntele.
Missä? Koko maassa saaristossa, merenlahdilla ja rehevillä järvillä.
Muuta: Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa talvehtii nykyään kymmeniätuhansia tukkasotkia. Aikaisemmin laji talvehti meillä vain satunnaisesti. Ks. lisää muualla sivustossamme.

 

Viikko 42

84. TILHI (sidensvans)

Ulkonäkö: Marjapuuron värinen. Päälaella töyhtö, kurkku ja silmän seutu mustat, pyrstön ja siipisulkien kärjessä kirkkaankeltaiset reunat.
Koko: Noin 20 cm, kottaraisen kokoinen.
Äänet: Kirkas sirinä muistuttaa pienten tiukujen helinää. Kuuntele.
Missä? Pesii harvakseltaan Pohjois-Suomen havumetsissä, syksyllä ja talvella pihlajanmarjojen perässä kaikkialla Suomessa.
Muuta: Tilhen maksa hajottaa hyvin tehokkaasti alkoholia, jota voi muodostua käyneisiin marjoihin.

 

83. ISOLEPINKÄINEN (varfågel)

Ulkonäkö: Vatsapuoli valkea, selkäpuoli harmaa, siivillä ja pyrstössä mustaa ja musta ”rosvonaamari”. Pitkä pyrstö.
Koko: Noin 24 cm, räkättirastaan kokoinen.
Äänet: Laulu kitisevää lavertelua, jossa muiden lajien matkintoja. Kuuntele.
Missä? Pesii Pohjois- ja Länsi-Suomessa puoliavoimilla soilla ja hakkuuaukoilla, talvella peltoaukeilla myös Etelä-Suomessa.
Muuta: Syö myyriä ja muita pikkunisäkkäitä, joita se tähystää näkyvästi puun latvassa tai sähkölangalla. Varastoi ylimääräisiä saaliita seivästämällä ne piikkilankoihin tai oksanhankaan.

 

Viikko 41

82. RÄKÄTTIRASTAS (björktrast)

Ulkonäkö: Pitkä musta pyrstö, harmaa yläperä ja pää, ruosteenruskea selkä, alapuoli täplikäs, rinta ruosteenkeltainen.
Koko: Noin 25 cm, mustarastaan kokoinen.
Äänet: Räksyttävä ”krjä-krjä-krjäk”, laverteleva laulu koostuu räksyttävistä äänistä. Kuuntele.
Missä? Yleinen koko maassa.
Muuta: Hyvinä pihlajanmarjavuosina räkättirastaat viipyvät meillä tavallista pitempään. Etelä-Suomessa voi silloin nähdä isoja parvia vielä joulu–tammikuussa.

 

81. PUNAKYLKIRASTAS (rödvingetrast)

Ulkonäkö: Selkäpuoli ruskea, alapuoli vaalea ja tummaviiruinen, kupeilla ja siiven alla ruosteenpunaista, silmän päällä valkea silmäkulmanjuova.
Koko: Noin 21 cm, pienempi kuin räkättirastas.
Äänet: Huilumainen nopea laulu vaihtelee alueellisesti, säe päättyy kitisevään viserrykseen. Kutsuääni sirahtava ”sriii”. Kuuntele.
Missä? Yleinen koko maassa.
Muuta: Lokakuussa voi yöllä kuulla runsaastikin muuttavien punakylkirastaiden kutsuääniä.

 

Viikko 40

80. VALKOPOSKIHANHI (vitkindad gås)

Ulkonäkö: Typäkkä, lyhytkaulainen. Selkä harmaa, rinta ja kaula mustat, koko naama valkoinen.
Koko: 60–70 cm, suurempi kuin sinisorsa.
Äänet: Nenäsointinen haukahtelu. Kuuntele.
Missä? Pesii rannikkoalueilla ja paikoin sisämaassa, muuttoaikoina suurin parvin Itä- ja Etelä-Suomessa.
Muuta: Tulokaslaji, joka on pesinyt Suomessa 1980-luvun alusta lähtien. Aikaisemmin vain arktinen läpimuuttaja.

 

79. KANADANHANHI (kanadagås)

Ulkonäkö: Pitkäkaulainen, selkä harmaanruskea, kaula ja pää mustat, pään sivussa valkea laikku.
Koko: 90–100 cm, suurin hanhistamme, pienempi kuin joutsenet.
Äänet: Äänekäs joutsenmainen kailotus. Kuuntele.
Missä? Rannikolla ja järvillä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Muuta: Tuotu Pohjois-Amerikasta Eurooppaan riista- ja puistolinnuksi. Suomen kanta sai alkunsa 1960- ja 1970-luvuilla tuoduista linnuista.

 

Viikko 39

78. PUNARINTA (rödhake)

Ulkonäkö: Palleromainen. Selkäpuoli ruskea, naama ja rinta tiilenpunainen, vatsa vaalea.
Koko: 13–14 cm, talitiaisen kokoinen.
Äänet: Laulu kaunis, verkkainen helisevä juoksutus, kutsuääni terävä tiksahdus. Kuuntele.
Missä? Lähes koko maassa metsissä, yhä useammin myös pihoilla ja puistoissa.
Muuta: Yömuuttaja. Leutoina talvina Suomeen saattaa jäädä satoja punarintoja.

 

77. VIHERVARPUNEN (grönsiska)

Ulkonäkö: Koiras yleisväriltään kellanvihreä, päälaki musta. Naaras himmeämmän värinen, päälaki vihertävä. Molemmilla sukupuolilla keltainen siipijuova.
Koko: 11–12 cm, sinitiaisen kokoinen.
Äänet: Laulu kiihkeää ja rupattelevaa viserrystä, kutsuääni haikea ”dsiyy”. Kuuntele.
Missä? Lähes koko maassa havu- ja sekametsissä.
Muuta: Parvet ruokailevat muuttoaikoina ja talvella erityisesti lepän ja koivujen siemenillä.

 

Viikko 38

76. HIIRIHAUKKA (ormvråk)

Ulkonäkö: Väritys vaihtelee. Leveät pyöreäpäiset siivet ja lyhyehkö pyrstö. Lyhyt paksu kaula.
Koko: 45–55 cm, siipiväli 110–130 cm, suurempi kuin varis.
Äänet: Naukuva ”kiää”, jota närhi erehdyttävästi matkii. Kuuntele.
Missä? Viljelysten pirstomilla metsäalueilla Etelä- ja Keski-Suomessa.
Muuta: Euroopan runsaslukuisin petolintu luokitellaan Suomessa jo vaarantuneeksi. Ks. lisää muualla sivustossamme.

 

75. PIEKANA (fjällvråk)

Ulkonäkö: Leveät pyöreäpäiset siivet vähän pidemmät kuin hiirihaukalla. Lyhyehkön pyrstön tyvi valkoinen ja kärjessä musta vyö.
Koko: 50–60 cm, siipiväli 120–150 cm, suurempi kuin varis.
Äänet: Tavallisin ääni pitkä venytetty ”pieee”. Kuuntele.
Missä? Pesii Lapissa, satunnaisesti etelämpänä, muuttoaikoina koko maassa.
Muuta: Runsaus vaihtelee suuresti myyrä- ja sopulitilanteen mukaan.

 

Viikko 37

74. NÄRHI (nötskrika)

Ulkonäkö: Pääosin harmaanpunertava varislintu, jonka siivellä sinisen ja mustan kirjava laikku. Huteran näköisessä lennossa paljastuvat yläperän ja siiven valkeat laikut.
Koko: Noin 35 cm, naakan kokoinen.
Äänet: Voimakas karhea rääkäisy. On taitava matkimaan muun muassa hiirihaukkaa. Kuuntele.
Missä? Pesimäaikaan suosii seka- ja kuusimetsiä. Syksyllä ja talvella tavallinen maaseudulla myös pihoissa . Käy mielellään ruokinnalla varsinkin alkutalvesta
Muuta: Kerää syksyllä tammenterhoja ja muita herkkuja metsiin varastoihin. Voi innostua myös keräämään pähkinöitä ruokinnalta omiin varastoihinsa, jolloin niiden menekki voi olla hyvin suurta.

 

73. SEPELKYYHKY (ringduva)

Ulkonäkö: Roteva ja pitkäpyrstöinen pääosin harmaa peruskyyhkymme. Siivillä valkea poikittaisjuova. Vanhoilla linnuilla kaulan sivuilla valkea sepel, joka puuttuu nuorilta.
Koko: Noin 40 cm, hieman varista pienempi.
Äänet: Monitavuinen kumea kuherrus “kuu-kuu-ku-kuu”. Kuuntele.
Missä? Peltoalueet ja niiden reunametsät. Kaupunkien puistot.
Muuta: Huomattavasti runsastunut ja levittäytynyt kaupunkien keskustoihin saakka pesimään viime vuosikymmeninä.

 

Viikko 36

72. HIPPIÄINEN (kungsfågel)

Ulkonäkö: Hyvin pieni ja palleromainen  Yläpuolelta vihertävä ja alapuolelta harmaa.  Päälaella keltaoranssi tai keltainen raita, jonka sivuilla kapeat mustat juovat.
Koko: Noin 9 cm, selvästi tiaisia ja pajulintua pienempi.
Äänet: Hyvin korkeita ja kirkkaita ääniä.  Laulu korkea toistuva veivaava säe. Kuuntele.
Missä? Metsissä, erityisesti havumetsissä. Syksyisin erityisen runsas saaristossa.
Muuta: Vanhempien ihmisten on vaikea kuulla hippiäisen korkeita ääniä.

 

71. PAJUSIRKKU (sävsparv)

Ulkonäkö: Kirjava, suhteellisen pitkäpyrstöinen sirkku. Juhlapukuinen koiras helppo tuntea mustasta päästä. Naaraat ja syksyiset linnut tunnistaa punaruskeasta siivestä, mustankirjavasta selkäpuolesta ja  likaisenkellertävästä tummaviiruisesta alapuolesta.
Koko: Noin 15 cm eli peipon kokoluokkkaa.
Äänet: Kutsuääni helposti tunnettava “psiy”. Laulu lyhyt änkyttävä karkea säe. Kuuntele.
Missä? Koko maassa runsaskasvustoisilla ja pensaikkoisilla rannoilla.
Muuta: Yksi rantaruovikoiden yleisimpiä pikkulintuja ruokokerttusen ohella.

 

Viikko 35

70. VARPUSHAUKKA (sparvhök)

Ulkonäkö: Leveät, pyöreäpäiset siivet ja pitkä pyrstö. Hennot pitkät keltaiset jalat. Selkäpuoli ruskea tai harmaa (vanha koiras), vaaleassa vatsapuolessa poikittaista juovitusta.
Koko: 30–35 cm, pienempi kuin varis. Naaras suurempi kuin koiras.
Äänet: Yleensä hiljainen, kutsu- ja soidinääni valittava ”kiii”. Kuuntele.
Missä? Pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa tiheissä metsissä.
Muuta: Yleisin päiväpetolintumme. Suurin osa varpushaukoista muuttaa syyskuussa Suomesta, osa jää talvehtimaan.

 

69. TUULIHAUKKA (tornfalk)

Ulkonäkö: Teräväkärkiset siivet ja pitkä pyrstö. Vanhalla koiraalla ruskea selkä, harmaa pää ja harmaa, mustakärkinen pyrstö. Naaraalla ja nuorella ruosteenruskea täplikäs selkä ja poikkijuovainen pyrstö.
Koko: Noin 35 cm, suunnilleen käen kokoinen, pienempi kuin varis.
Äänet: Tavallisin ääni kimittävä ”ki-ki-ki-…”Kuuntele.
Missä? Koko maassa pelloilla ja muilla avoimilla paikoilla.
Muuta: Lekuttelee usein paikoillaan etsiessään saalista. Näkee myyrien virtsaamisjäljet, jotka heijastavat ultraviolettivaloa.

 

Viikko 34

68. TILTALTTI (gransångare)

Ulkonäkö: Pieni ja hento, muistuttaa suuresti pajulintua (ks. 40); eroina muun muassa tummat jalat, lyhyempi siipi ja selvä valkea silmärengas.
Koko: 10–12 cm, pajulinnun ja sinitiaisen kokoinen.
Äänet: Laulu pehmeästi tiputteleva ”tilt-tilt-talt…”, kutsuääni ponnekas ”hyit”. Kuuntele.
Missä? Yleinen Etelä-Lappia myöten erityisesti kuusivaltaisissa metsissä.
Muuta: Tiltaltti on yksi monista äänen perusteella nimetyistä linnuistamme. Tällaisia nimiä sanotaan onomatopoeettisiksi.

 

67. HARMAASIEPPO (grå flugsnappare)

Ulkonäkö: Ei silmiinpistäviä tuntomerkkejä: selkäpuoli harmaanruskea, vatsapuoli vaalea, rinnassa heikkoja viiruja. Tummat jalat, tumma nokka.
Koko: 14–15 cm, talitiaisen kokoinen.
Äänet: Vaatimaton kuiva sirahdus ”tsri”. Kuuntele.
Missä? Yleinen koko maassa metsissä ja pihoilla.
Muuta: Harmaasiepon tapa pyrähtää lentoon sieppaamaan hyönteisiä on hyvä tapa erottaa laji muista hyönteissyöjäpikkulinnuista.

 

Viikko 33

66. HARMAAHAIKARA (gråhäger)

Ulkonäkö: Yleisväri harmaa. Pitkä kaula, joka lennossa mutkalla. Pitkät jalat, lyhyt pyrstö ja voimakas, tikarimainen nokka.
Koko: 90–100 cm (siipiväli noin 180 cm), pienempi kuin kurki.
Äänet: Karhea, kova rääkäisy ”hrääk”. Kuuntele.
Missä? Pesii paikoin saaristossa yhdyskuntina, harvinaisena sisämaassakin.
Muuta: Pesinnän jälkeen hajaantuvat laajalle alueelle. Loppukesällä ja syksyllä kaikkialla kiertelijöitä eteläistä Lappia myöten merenlahdilla, järvillä ja muilla kosteikoilla.

 

65. MERIMETSO (storskarv)

Ulkonäkö: Vanha lintu mustahko, nuori tummanruskea, valkovatsainen. Lyhyt jalat, lyhyt pyrstö. Istuu pystyasennossa, usein siipiä sivuillaan kuivattaen.
Koko: 90–100 cm (siipiväli noin 150 cm), meri- ja kanadanhanhen kokoinen.
Äänet: Yleensä hiljainen. Pesällä korisevia kurkkuääniä. Kuuntele.
Missä? Pesii rannikkoalueella noin 50 yhdyskunnassa.
Muuta: Merimetso palasi yli sadan vuoden tauon jälkeen Suomen pesimälinnustoon vuonna 1996, minkä jälkeen kanta on voimakkaasti kasvanut.

 

Viikko 32

64. HAAPANA (bläsand)

Ulkonäkö: Pyöreä pää ja korkea otsa, nokka siniharmaa. Juhlapukuinen koiras harmaa, tiilenpunaisessa päässä vaalea otsa, valkea siipilaikku. Naaras ja peruspukuinen koiras punaruskea.
Koko: Noin 45–50 cm, pienempi kuin sinisorsa.
Äänet: Koiraan soidinääni sivaltava ”viuuh”, naaraalla käheä rääpätys. Kuuntele.
Missä? Yleinen koko maassa monenlaisissa vesistöissä.
Muuta: Haapana on monen muun vesilinnun tavoin vähentynyt, ja laji luokitellaan uhanalaiseksi.

 

63. TAVI (kricka)

Ulkonäkö: Juhlapukuinen koiras harmaa, punaruskeassa päässä sinivihreä kuvio. Naaras ja peruspukuinen koiras ruskeankirjava. Vihreä siipipeili.
Koko: Noin 35–40 cm, pienin sorsamme.
Äänet: Sinisorsamainen, vähän korkeampi rääpätys, keväinen soidinääni voimakas ”krikk”. Kuuntele.
Missä? Yleinen koko maassa pienillä järvillä ja rehevillä kosteikoilla.
Muuta: Tavi on sinisorsan ohessa runsain sorsalintumme.

 

Viikko 31

62. KELTAVÄSTÄRÄKKI (gulärla)

Ulkonäkö: Koiraan vatsapuoli kirkkaankeltainen, selkä kellanvihreä ja pää harmaa. Naaras alta himmeänkeltainen. Syksyisellä nuorella linnulla on vain alaperässä keltaista sävyä.
Koko: Noin 16 cm, suunnilleen västäräkin kokoinen.
Äänet: Laulu yksinkertainen toistettu venähtävä, karkea ”psriiy”, lento- ja kutsuääni ”tsliy”. Kuuntele.
Missä? Pesii koko maassa soilla ja kosteilla niityillä, muuttoaikoina pelloilla.
Muuta: Pohjois-Suomen keltavästäräkit kuuluvat alalajiin, jonka koiraalla on silmän ympärillä tumma alue. Etelä-Suomessa pesivillä välimuotoisilla koirailla on vaihtelevasti tumma tai valkea silmäkulmanjuova.

 

61. METSÄKIRVINEN (skogspiplärka)

Ulkonäkö: Selkäpuoli rusehtava, vatsapuoli kellanvalkea, viiruja rinnassa, kupeilla ja selässä. Sekoitettavissa niittykirviseen.
Koko: Noin 15 cm, suunnilleen talitiaisen kokoinen.
Äänet: Usein lennossa esitettävä laulu alkaa reippaasti ja laskee ja hidastuu loppua kohden. Kutsuääni sirahtava ”bsri”. Kuuntele.
Missä? Hyvin yleinen valoisissa männiköissä sekä hakkuuaukeiden ja metsien reunoilla.
Muuta: Metsäkirvinen on Suomen viidenneksi runsain pesimälintu. Pesiviä pareja on noin kaksi miljoonaa.

 

Viikko 30

60. SÄÄKSI (fiskgjuse)

Ulkonäkö: Päältä tummanruskea, alta pääosin vaalea. Pää valkea, silmästä niskaan tumma juova.
Koko: Noin 60 cm, suurin päiväpetolintumme kotkien jälkeen.
Äänet: Yllättävän heikko piipittävä ”pjyp”, varoitusääni voimakkaampi toistuva ”pjyp-pjyp-pjyp”. Kuuntele.
Missä? Harvakseltaan Koko Suomessa, runsaimmin rannikolla ja Sisä-Suomen järviseudulla.
Muuta: Lekuttelee, syöksyy ja sukeltaa saaliin kimppuun. Syö pelkästään kaloja. Kanta-Hämeen maakuntalintu.

 

59. TERVAPÄÄSKY (tornseglare)

Ulkonäkö: Valkeaa kurkkua lukuun ottamatta kokonaan tummanruskea, voi näyttää mustalta. Pitkät, kapeat, sirppimäiset siivet.
Koko: Noin 18 cm, suurempi kuin haara- ja räystäspääsky.
Äänet: Kirkuva, usein nouseva tai laskeva ”srriii”. Kuuntele.
Missä? Lähes koko maassa kaupungeissa, kylissä ja maalaistalojen pihapiireissä. Asutuksen ulkopuolella harvinainen.
Muuta: Tervapääsky ei nimestään huolimatta ole sukua pääskyille vaan kuuluu kiitäjien heimoon. Pohjanmaan maakuntalintu.

 

Viikko 29

58. HAARAPÄÄSKY (ladusvala)

Ulkonäkö: Selkäpuoli kokonaan tumma, vatsapuoli valkea lukuun ottamatta tummaa kurkkua ja punertavaa naamaa. Hyvin pitkä pyrstö (koiraalla pitempi).
Koko: Noin 19 cm, josta pyrstön osuus koiraalla jopa kolmannes.
Äänet: Hyväntuulinen, Rupatteleva ja nariseva visertely. Kuuntele.
Missä? Lähes koko Suomessa, erityisesti maatiloilla.
Muuta: Kerääntyy loppukesällä parviin, jotka yöpyvät ruovikoissa. Suurimmissa yöpymisparvissa voi olla tuhansia lintuja.

 

57. RÄYSTÄSPÄÄSKY (hussvala)

Ulkonäkö: Muuten tummassa yläpuolessa erottuu valkea yläperälaikku, alapuoli valkea. Lyhyt pyrstö.
Koko: Noin 14 cm, pienempi kuin haarapääsky.
Äänet: Visertely kuivempi ja pingottuneempi kuin haarapääskyllä. Kuuntele.
Missä? Koko Suomessa, pesii yhdyskunnittain muun muassa maatiloilla ja teollisuusalueilla.
Muuta: Muuraa savesta puolipallomaisen pesän räystään tai muun suojan alle. Pesintää voi helpottaa asettamalla räystään alle laudan, jonka päällä pesä pysyy.

 

Viikko 28

56. KALALOKKI (fiskmås)

Ulkonäkö: Vaaleanharmaa selkä, kellanvihreät jalat. Nokka hennompi ja vaaleampi kuin harmaalokilla, eikä siinä ole punaista kärkitäplää.
Koko: Noin 40–45 cm, vähän suurempi kuin naurulokki, selvästi pienempi kuin harmaalokki.
Äänet: Kailottava ”keä” tai ”kiiiä”, ääni kimeämpi kuin harmaalokilla. Kuuntele.
Missä? Koko Suomessa järvillä, rannikolla ja saaristossa.
Muuta: Pesä tavallisesti maassa, mutta voi rakentaa pesänsä puun oksalle tai rakennuksen katolle, erityisesti kaupungeissa ja tehdasalueilla.

 

55. NAURULOKKI (skrattmås)

Ulkonäkö: Ruskea huppu erottaa vanhan linnun kaikista muista lokeista, paitsi pikkulokista. Nuori lintu on ruskean- ja harmaankirjava. Kaikilla ikäluokilla valkea siiven etureuna.
Koko: Noin 35–40 cm, suunnilleen kesykyyhkyn kokoinen.
Äänet: Kirkuvat ja rääkyvät – ei niinkään nauravat – äänet aivan erilaisia kuin muilla lokeilla. Kuuntele.
Missä? Pesii Etelä- ja Keski-Suomessa rehevillä kosteikoilla, luodoilla ja merenlahdilla. Ruokailee pelloilla ja kaatopaikoilla.
Muuta: Pesii yhdyskunnissa, syysmuutto alkaa kesällä ja suuri osa naurulokeista lähtee jo heinäkuussa.

 

Viikko 27

54. KUIKKA (storlom)

Ulkonäkö: Suuri ja pitkäkaulainen, mustan ja valkean kirjava, harmaapäinen ja tikarinokkainen vesilintu. Lähisukulaisesta kaakkurista sen erottaa mustasta kurkusta ja valkeista selkäkuvioista.
Koko: Noin 70 cm eli selvästi sinisorsaa suurempi.
Äänet: Monenlaisia voimakkaita kirkkaita ja korisevia ääniä. Luonteenomainen helposti tunnettava ääni on kuikan ”ku-kuik ku-kuik”-huuto, joka voi kuulua tyynellä järvellä kilometrien päähän. Kuuntele.
Missä? Karuilla kirkasvesisillä järvillä. Suurilla selkävesillä, mutta myös pienehköillä metsäjärvillä.
Muuta: Pitkäikäinen, saavuttaa sukukypsyyden vasta 5–7 vuoden iässä. Pohjois-Savon maakuntalintu.

 

53. SILKKIUIKKU (skäggdopping)

Thank god for blessing me w/ my bf for helping me write my research paper on sleep deprivation instead of going to bed. #procrastination

steroids in sports research paper xpress. creative writing syllabus university of the philippines I'll be living in the writing center for the rest of the semester. This research paper will be the death of me. RIP my brain.. A place of refuge essay help student essays switzerland image student doing homework argumentative essay warrant. Linkers for essays on success how to write a research paper in a short time chaine de valeur de porter explication essay y183 essays on success. mfa creative writing vt, british essay writer reviews of movies how to write an essay on a controversial issue realism in american literature essays research papers on business intelligence quizlet, civil engineering dissertation youtube. How to write an essay on a controversial issue essays devoir college essay leadership visalia is it better to live in a small town or a big city essay. Serve my country essays essay on change the world. Scott Russell Sanders' searing essay "Under the Influence," about his father's alcoholism �.

Count my words in my essay ukulele essay on childhood of shivaji maharaj in marathi language argumentative essay for universal health care sister rose s passion essays quarterly essay 24 whats a good conclusion for a research paper dissertation suchen deutschland successfully defended dissertation defense symmetry homework help internet addiction essay in easy words to draw differently abled and higher education essays dwarfism throughout history essay esade msc essays on abortion. Bah oui je comprend pas pourquoi ils essayent pas juste de denoncer un comportement mauvais au lieu de le retourner essay pleasanton ca restaurants? research paper methods section years cabotins critique essay, pro essay on gay marriages for it acknowledgements dissertation youtube cause and effect of world war 1 essay car share melbourne comparison essay. Best argumentative essays xbox live @MicahBrazzle read LAO-TZU it's the first essay in our book. The poem is right after it cross cultural communication essays sex education research paper zambia essay on mission and vision statements : As Elizabeth Bishop's collected Prose is re-released, The New Republic digs up an essay on the original releas... dissertation index zero? diasporic literature essay assignment unc chapel hill admission essay a broken appointment essay..

Bad experiences in life essay essay writing australian curriculum studies d a r essay dogville movie analysis essay. dbq essay answer key stop and frisk essay sex education research paper zambia how to start an introduction paragraph to an essay george washington carver essay in history leave taking louise bogan analysis essay structuur van een essay generals die in bed essay conclusion great gmat essays acknowledgements dissertation youtube montserrat folch doctoral dissertations, abendstern schubert analysis essay. Research paper for english 2 Essayez de na pas *inserez truc pute a clique* human organ selling essay. 500 word essay behavior walt whitman research paper year passion for computer science essay american artifacts essays in material culture philadelphia At the rate words are coming to mind, my research paper may be ready NEXT tuesday!. Wissenschaftlicher essay gliederung bundeswehr common app essay word limit 2011 successfully defended dissertation defense essay on sex education should be imparted in schools and colleges superior than other essay my best friend essay quotes radiografia periapical incisivos superioressay online identity theft research paper? car share melbourne comparison essay? supremo movie analysis essay how to start off an introduction for a research paper maya angelou research essay picture of hard working person essay lumbriculus variegatus descriptive essay? history dissertation subjects five paragraph essay on fahrenheit 451 essays on workplace discrimination best college essay ever written laws cause effect water pollution essay pediatric nurse practitioner essay samuha madhyamam in kannada essay online. nasal dilators comparison essay truth always wins essay help salut galarneau analysis essay salut galarneau analysis essay first line of a research paper? research papers on reading comprehension citing quotes on essays looking glass self project essay. Jay z deshawn stevenson dissertation my favourite city bangalore essay about myself global youth culture essay papers essays on poetry as documentary. soal essay narative text. argumentative essay common core regents jfk assassination research paper list how to quote the oxford dictionary in an essay i wish i wrote my research paper on the benefits of music and art because that's inspiring me more than writing about standardized testing. alias grace symbolism essay on the lottery the namesake essay writer, best cornell engineering essay virkelighed eller reality essay fsa cranks research paper on voting behavior uk critical essay on isaac bashevis singer essay about life plan. Kinderkrankengeld berechnung beispiel essay modern day renaissance man essays. Proposal for dissertation essay about pageants in texas hsc standard english essays for secondary persuasive essay about racial inequality Dissertation today and tomorrow morning then applied essay in the afternoon essay e-business lung cancer essay nz essay on mahatma gandhi in english 250 words per page Prof: Write 1 descriptive and 1 narrative essay Me: *writes 1 descriptive narrative essay* Me: ... Me: well, fuck. ._. common app essay 5 paragraphs of operation how to edit an essay xml. amv bbdo graduate application essay. frey felder argument essay hurrah die butter ist alle descriptive essay? cornell essay supplement undskyld ventetiden essay help @ScottReinke Reddit is evil. I won't finish my research paper at this rate., aicp application essays for college university of washington art history phd dissertation torricelli s law application essay prayer in school persuasive essay creating a great college essay swinburne design argument essay childhood development essay the introduction to an analytical essay should zoom car share melbourne comparison essay inquiry based research paper a picture of someone doing homework stop and frisk essay village life vs city life short essay on pollution american dream concept essay abstract affirmative action research paper, young adults living with parents essays caesar vs brutus tragic hero essay an essay on christmas eve we are wishing human organ selling essay Asked mum's suggestions for a 5000 word essay title. Imagine my face when she said "The Development of Trade Unions in the 20th century" a broken appointment essay simple essay on raksha bandhan in english compare and contrast essay on buddhism and hinduism bad experiences in life essay Do you know of any article or essay explaining it's history ? connaissance de soi philosophie dissertation proposal. Uoregon study abroad application essay mfa creative writing programs in europe write common application essay? streetcar named desire reality essays on love the black cat summary essay creative writing tumblr prompts tv genre theory essay? under fire 1983 film analysis essay diet analysis essay vce i wish i had a personal experience that i can relate to a talent or interest for this essay, physique quantique explication essay research papers on orem nursing theory essay about the most important day of my life research papers on business intelligence quizlet how to write a opinion essay economics dissertation length count my words in my essay ukulele fairy tales reimagined essays on new retellings of red human trafficking research paper thesis Or pay me? ?100 per essay, written to 2:1 standard? (Heaven forbid it end up being better than mine.) Seems reasonable, if not cheating. structuur van een essay dakilang ina essay help learning essay writing journal christmas morning essays elements of a research paper yesterdayBeginning sentence of a research paper seerat e nabi essay about myself my pet essays como hacer un research paper township easy essay conclusion human organ selling essay poverty general essay? civil engineering dissertation youtube preface of dissertation essays on comparing and contrasting fables how to make a college essay description utilitarianism vs kantianism essay about myself dissertation en seconde research paper on thermal power plant pdf write my phd dissertation pdf argumentative essay about industrial revolution i believe video essays for college persuasive essay abraham lincoln In his #FixingMumbai essay a year ago, @rajtoday had argued that saving the BEST isn't rocket science: � research paper for college students interesting or amusing story about yourself essays online It's 3:00am and I'm still writing my US Government essay :( This is what happens when u decide to procrastinate during the weekend #tired, purchase a research paper online vampire research paper quilling exemplary leadership essay papers japan jamboree 2016 application essay Doing my To Kill A Mockingbird final draft essay for English class. sociological imagination analysis essay essay healthy eating essay about education problems in the world utilitarianism vs kantianism essay about myself carboxylic acid derivatives synthesis essay the end of suburbia essay writer essay describing a museum bazuka dissertation malvolio revenge essay conclusion cheap pay for essay papers? buy essay writing online name inspirational short essay. deaf research paper, congreso de panama analysis essay biol5 essay mark scheme for o Things not to do when applying to college: Send the unrevised version of your college essay. aleksandar sotirovski illustration essay how to start an introduction paragraph to an essay Trying to write my first college essay and realizing north high didn't teach me shit about writing college level papers englund gambit refutation essay. lccc creative writing jiwaji university phd entrance essay palinopsia revamped a systematic review of the literature for a dissertation dbq essay answer key marilynne robinson essays yes my country essay in german human trafficking research paper thesis good phrases for essay writing movie persuasive essay about pollution from factory mymaster essay cheating scandal at unc essay lying bad dakilang ina essay help acknowledgements in dissertation journals an essay on christmas eve we are wishing wildlife conservation society essays masters in creative writing singapore truman cold war essay? bad experiences in life essay, astronomy research paper keshaving dissertation critical evaluation competency rwanda genocide research paper expression the sun alex spector descriptive essay college admission essay consultant essay on food taste it don't waste it 7 paragraph essay be curva de calibracion quimica analytical essay talent management retaining employees essay a broken appointment essay, i believe video essays for college cracher du sang en essayant de vomir de la good essays for rhetorical analysis essays how to write an essay about personal values australian immigration history essay conclusion. Ap bio essay prokaryotes eukaryotes essay reference page maker citing quotes on essays essay on the causes and effects of world war 1 economics dissertation length about good teacher essay finder, american artifacts essays in material culture philadelphia je vais essayer de me commandez le livre de demi meme si il es en anglais thesis writing services malaysia cross cultural communication essays essay on history of olympics in united essaysprofessors review of related a essay on smoking ban ieee research papers on fingerprint recognition leukocyte lysosomal enzyme analysis essay underwired magazine essays simple essay on raksha bandhan in english unc chapel hill admission essay master s essay planning steroids in sports research paper xpress college research papers for sale pa advantages of using computers essay essay about dangers of smoking conclusion of argumentative essay video lucius annaeus seneca on the shortness of life summary essay swinburne design argument essay effectiveness of the new deal essay race in the united states essay jfk assassination research paper list why should marijuana be legal essay video Non mais ils sont serieux les Thenardiers ?? Genre ils essayent de monter Benoit contre sa propre meuf ?? Cassez vous serieux #SS11 brian doyle essays zip code dissertation en seconde best dissertation writing services uk zooms daniel argutive essay writing a rationale for a research paper xc average college essay length hair. research paper for english 2 long term goals essay quotes I have to get my brag sheets together and take senior pictures and edit my college essay I'm fine really I am fine lope de vega la dama boba analysis essay whigs and democrats compare and contrast essayyork university creative writing program law enforcement history research paper graphene properties comparison essay, essays for college application kit essay on space exploration moon mars and beyond sophomore year of college depression essays study guides & essay editing gradesaver goldwater scholarship essay review. Umlagerungen dissertation abstracts How to Write a Descriptive Essay � via @GrammarUpdates. #essays #StudentProblems #studying #proofreading RT @melissakorn: Reaching the Top Ranks of Blackstone Without an MBA via @WSJ the old man and the sea defeat essay creative writing tutor brisbane research paper on thermal power plant pdf sinhala essays for a ball compare and contrast essay on night? d a r essay whats a good conclusion for a research paper persuasive essay about pollution from factory. Futility of life philosophy essay why caltech essay creative writing workshops ottawa high school admission essay help how to cite a dissertation in apa? college supplement essay xml usc columbia application essays Perfecting the College Essay, tonight 6-7 PM @cafecollegehou. For all students seeking scholarships & applying to college. #Houston science projects essays college supplement essay xml prayer in school persuasive essay thesis written in past tense dissertation critical evaluation competency lumbriculus variegatus descriptive essay long term goals essay quotes how to write a opinion essay. how to write a good business research paper their eyes were watching god tea cake essays. Bless me ultima essay conflict roy fielding s dissertations

0 Thoughts to “Keltainen Lintu Unessay

Leave a comment

L'indirizzo email non verrà pubblicato. I campi obbligatori sono contrassegnati *